Kirjoitusten synnyn välillä on 30 vuotta; kolmikymppisestä on tullut kuusikymppinen. Tämä on helppo aistia näkökulmista ja myös kirjoittajan tavoista kirjoittaa. Nuorella on rohkeutta, vanhemmalla tarvetta ja taitoa ottaa etäisyyttä ja myös mittaa aikaisemmin kirjoittamastaan.
de Maistren noin 200 vuotta sitten kirjoitetut tekstit julkaistaan suomeksi samaan aikaan, kun Antti Tuuri julkaisee kertomuksiaan mm. Italiasta. Se maa on myös de Maistren ajatusten ja kuvaamien tapahtumien päänäyttämö.
Mutta miten paljon eroa onkaan siinä, että yksi erittelee, vertailee, haistelee, maistelee ja asettaa itsensä peliin, ja toinen taas kuvailee, kuvailee ja vielä kerran kuvailee?
Kirjoittaja matkusti omassa huoneessaan ensimmäisen kerran, kun hän oli joutunut 42 vuorokauden kotiarestiin kaksintaistelun vuoksi. de Maistre on lukenut tarkkaan muiden kirjoittamat matkakertomukset. Sen vuoksi hän osaa tehdä omasta kuvitellusta matkastaan myös niitä analysoivan.
Ikään kuin olisi nähnyt Tuurin tavan kirjoittaa de Maistre muistuttaa, että matkakirjoittajat paneutuvat liiaksi yksityiskohtiin. Huvittavana vertailuna on se, miten eri tavoin Tuuri ja de Maistre kuvaavat matkalaukun varastamisen.
Kuusikymppisenä kirjoittamassaan kuvauksessa de Maistre pysyy huoneessaan, mutta melkein putoaa parvekkeelta. Syy? Ulkona laulava ihastuttava nainen ja hänen tossunsa. Tossu vertautuu taivaan tähteen, ja muutenkin kirjoittajan maailmassa tapahtuu paljon ja eri suuntiin ja syvyyksiin.
Kirjan lopussa esitetty henkilöhistoria auttaa näkemään, miten jo 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa oli mahdollista viisain silmin nähdä jotakin oleellista myös Euroopasta.
Xavier de Maistre: Matka huoneeni ympäri ja Öinen tutkimusmatka huoneessani. Suomentanut Kai Mikkonen. Savukeidas 2011. 160 s.
Julkaistu ensi kerran Satakunnan Työssä 3.11.2011.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti