lauantai 5. kesäkuuta 2021

Kerrotut seikkailut – eletyt elämät

Elämä on seikkailua, ja seikkailua on myös siitä kirjoittaminen ja lukeminen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on syytä lisätä, että nämä seikkailut ovat hyvin miehisiä (ja pojillekin tapahtuvia). Sen voi selittää sillä, että kirjoittaja on mies. Se ei kuitenkaan ole kuin yksi näkökulma. Useimmissa tapauksissa on kyse siitäkin, että tarinoiden lähteet ja esikuvat ovat sellaisia, joissa juuri miehet ovat olleet toimijoina.


Vai oletteko kuulleet Alaskan lumikentille ja metsärotkoihin 1800-luvun lopulla kullan etsintään lähteneistä naisista? Oletteko kuulleet, että naiset olisivat taistelleet maailmansotien juoksuhaudoissa ja hyökänneet ja paenneet kuraisina ja verisinä rintamasotilaina? Oletteko myöskään kuulleet, että 1700-luvun uusien maiden valloittajat (joita usein kaunistellen kutsutaan tutkimusmatkailijoiksi) olisivat naisia, jotka olivat miehittäneet nämä purjealukset?


Kaikkia näitä seikkailuja voidaan sekä todella tapahtuneen näkökulmasta että seikkailukirjallisuuden aiheina pohtia tietenkin myös naisnäkökulmasta. Se on toinen tarina. Nykykirjailijoista irlantilainen John Boyne (s. 1971) jatkaa niin sanottua puhdasveristä miehisten urotekojen (lainausmerkeillä ja ilman) kuvaamista. Näkökulmakin on miehinen: näin yksinkertaista se on. Myös niissä kirjoissa, joissa päähenkilöt tai päähenkilöt ovat nuoria poikia, alle kouluiän tai teini-ikää lähestyviä.


Aiheiltaan ja käsittelytavaltaan Boynen kirjat tuovat mieleeni Jack Londonin (18761916, USA) ja Erich Maria Remarquen (18981970, Saksa). Kumpikin heistä oli kokenut monia niistä tapahtumista, joista he kirjoittivat. Kunnon tarinankertojien tavoin he kuitenkin löysivät "oikeista asioista" syvempiä merkityksiä käyttäen mielikuvitustaan henkilöidensä toiminnan motiivien, tunteiden ja ihmissuhteiden kuvaamisessa. 


Samaan tapaan, mutta enemmän käyttäen historian tapahtumia ja sattumuksia raaka-aineena, ei omasta kokemuksesta lähtevänä pakkona purkaa koettua, John Boyne tarttuu rohkeasti esimerkiksi toiseen maailmansotaan, natsien vallankäyttöön sekä Venäjän 1900-luvun historian pitkään linjaan. Hänen mielikuvituksensa luomat miehet ja pojat ikään kuin selittävät sitä, miksi kaikki meni niin kuin meni mutta ennen kaikkea sitä, miltä tapahtumat mukana olleista tuntuivat.


Remarquen tapaan Boyne kuvaa ensimmäisen maailmansodan kurjuutta rivisotilaan näkökulmasta (Kuudes mies), ja Londonin tapaan hän jatkaa jo muutamien muiden kirjailijoiden alkamaa perinnettä kertoa vuonna 1787 Englannista maailmanmatkansa alkaneen Bounty-aluksen miehistön seikkailua ja kohtaloita (Kapina laivalla). Toisin kuin aikaisempien Bountystä kirjoittaneiden Boynen näkökulma on mukaan kuvitellun nuorukaisen, keskenkasvuisen pojan. Samalla tarinasta tulee hänen, kaltoin kohdellun pikkurikollisen, kehityskertomuksensa.


Pojat seikkailevat ja kehittyvät eri tavoin myös teoksissa Poika vuoren huipulla ja Poika raidallisessa pyjamassa (kummatkin valottavat natsi-Saksan todellisuutta) sekä Leijuva poika ja Nooa Notkoniitty karkaa kotoa (jotka ovat vapaan ajatuksen lennon mestarinäytteitä ja sopivat niin lasten kuin aikuisten viihteeksi ja opetukseksi).


Historiallisiin tapahtumiin perustuvat Boynen teokset on rakennettu uskottaviin kehyksiin, vaikka venäläisistä emigranteista kertovan Tarkoin vartioidun talon joillakin sivuilla tekee mieli tehdä sivuhuomautuksia. Mutta sivumäärältäänkin laaja ja lähes koko 1900-luvun kehityksen kattava teos tuo uusia näkökulmia siihen, mihin kaikkeen yksi ihminen voikaan historian kiikkerien vaunujen heittelehtiessä joutua.


Suosittelen kaikkia teoksia; en itse pettynyt yhdelläkään sivulla, nautin hyvästä kerronnasta melkein joka sivulla.


* * *


Teksti julkaistaan ensi kerran tällä palstalla 5.6.2021.


John Boynen (tässä käsitellyt suomennetut) teokset alkuteosten ilmestymisjärjestyksessä. Kaikkien kustantaja Bazar, suomennokset Laura Beck paitsi teoksen Poika vuoren huipulla suomensi Heli Naski. Suomennoksista on vain hyvää sanottavaa. Nooa Notkoniityn ja Leijuvan pojan kuvitus Oliver Jeffers.


Poika raidallisessa pyjamassa (The Boy in the Striped Pyjamas); 2006, 206 s.

Kapina laivalla (Mutiny on the Bounty); 2007, 570 s.

Tarkoin vartioitu talo (The House of Special Purpose); 2009, 446 s.

Nooa Notkoniitty karkaa kotoa (Noah Barleywater Runs Away); 2010, 224 s.

Kuudes mies (The Absolutist); 2011, 334 s.

Leijuva poika (The Terrible Thing That Happened to Barnaby Brocket); 2012, 269 s.

Poika vuoren huipulla (The Boy at the Top of the Mountain); 2015, 239 s.


Kuva: John Boynen teoksista Kapina laivalla on eniten velkaa Jack Londonille, hänen seikkailukerrontansa perinteen oiva jatkaja.