lauantai 25. tammikuuta 2014

Kirjailijavaarin arvo ei ole kadonnut

Vaikka tämä esittely onkin sarjaa "Venäjän kirjallisuuden vaarit", on silti syytä aloittaa kertomalla kenestä on kyse. Häneltä kun on suomennettu vain kaksi teosta, ja nekin jo kaukaisella 1980-luvulla.

Fazil Iskander täyttää 85 vuotta maaliskuussa 2014. Hänen isänsä, iranilainen entinen tiilitehtaan omistaja, karkotettiin Neuvostoliitosta pojan ollessa 9-vuotias. Fazil asui lapsuutensa Abhasiassa, hänen äitinsä oli abhaasi, mutta poika kävi venäjänkielisen koulun ja hän on julkaissut  vuodesta 1957 alkaen vain venäjäksi. 82-vuotispäivänään hän totesi, että valitettavasti ei ole tullut kirjoitettua mitään abhaasiksi. Maantieteellisesti hän on aina ollut moskovalainen kirjailija.

Lapsuus äidin ja muiden sukulaisten hoivissa on vahvasti vaikuttanut Iskanderin tuotantoon. Eräs hänen sankareistaan, joka on päähenkilönä myös teoksessa Setäni arvo siitä nousee, on koulupoika Tšik. Hänelle sattuu yhtä ja toista, jota poika kommentoi humoristisen filosofisesti. Iskanderin kerronta on vapaata kaikenlaisista koukuista, leppoisaa ja lämmintä.

Kirjailijana Iskander törmäsi sensorien vakaaseen käteen varsinkin 1970-luvulla, kun hän halusi julkaista kaukasialaiseen kansanperinteeseen pohjautuvan, mutta myös NKVD:n johtajan Lavrenti Berijan seksiharrastuksiin viittavan novellikokoelman. Sakset viuhuivat ja aikakauskirja Novyi mir julkaisi tekstistä vain osan. Koko teksti julkaistiin Yhdysvalloissa 1979 ja Neuvostoliitossa vasta 1989.

Vuonna 1979 Iskander osallistui 23 muun kirjailijan kanssa sensuurin ohi julkaistuun, mutta vain 12 kappaleen painoksena ilmestyneeseen antologiaan Metropol kertomuksella Suuren seksin pieni jättiläinen, josta tehtiin elokuva Venäjällä 1992.

Suomennetut novellikokoelmat paljastavat Iskanderista lähinnä ns. viihteellisimmän puolen. Vahinko vielä, että viimeisin kirja joutui sattumalta suurten tapahtumien jalkoihin. 1980-luvun lopulla ei ollut muotia lukea Neuvostoliitossa painettuja suomenkielisiä kirjoja, ja lisäksi muodissa alkoivat olla nuoremmat kirjailijat.

Setäni arvo siitä nousee kannattaa kuitenkin poimia luettavaksi löytyypä se sitten kirjastosta tai kirpputorilta.


Suomennos on hyvää työtä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Epäilen kuvattujen sukulaisuussuhteiden perusteella, että kirjan nimessäkin mainittu setä onkin eno (venäjässä djadja on kumpaakin).

Fazil Iskander: Setäni arvo siitä nousee. Suom. Tuomo-Pekka Kalliomäki. Kustannusliike Raduga, Moskova 1989, 182 s.

Teksti julkaistaan ensimmäisen kerran tällä palstalla 25.1.2014.

Fazil Iskander venäjänkielisessä Wikipediassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti