sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Suudelma kaikelle koetulle (P. Holappa)

Kun monessa mukana ollut kirjailija ja kulttuurielämän vaikuttaja vanhoilla päivillään muistelee, siinä ei ole mitään outoa. Pentti Holapan kohdallakaan ei voi puhua outoudesta, vaan hieman erilaisesta tavasta muistella. Tämä avoin teos on ikään kuin miehen viimeinen suudelma kaikelle koetulle, pitkälle matkalle ja sen aikana kohdatuille.

Holappa (s. 1927) on hyvin oppinut se, että jossakin vaiheessa ei kannata pelätä sanomasta ääneen mitä muistaa ja ajattelee. Ainakin hän osaa hyvin noudattaa tätä periaatetta Miehen suudelmassaan. Hän tosin sanoo muistavansa vain tapahtumien sirpaleita ja rakkaistaankin vain varjokuvia, mutta mitä siitä: hauraatkin siteet elettyyn kehottavat muitakin kokemaan asiat tässä ja nyt, ei sitten kun kaikki on loppu ja unohdettu.

Teoksen tapa vyöryttää esiin enemmän tai vähemmän tunnettuja ihmisiä tekoineen voi tuntua paikoittain jopa härskiltä, mutta kannattaa muistaa: tässä muistelee Holappa, ei kukaan muu. Moni asia kertomuksessa taustoittaa sitä, mitä kirjailija on aikaisemmin kirjoittanut ja mistä esimerkiksi hänen jotkut runonsa ovat syntyneet. Suoraan sanominen on ollut ominaista myös joillekin runoille: oman pelkonsa voittaakseen kirjoittajan on uskallettava sanoa suoraan.

Jotakin Holappa sanoo myös suomalaisesta kirjallisuudesta hieman häntä ennen ja hänen aikanaan. Hänen mielestään asioista ei aina ole puhuttu oikeilla nimillä, ei ole sanottu suoraan edes sitä, miltä tuntuu. Seksuaalisuudesta annettu kuva on ollut kovin yksiulotteinen ja se on rakentunut melko lailla vain sosiaalisten suhteiden kuvaukseen. Ei edes moderni romaani ole Holapan mielestä tuonut "moniehtoisuutta" henkilöidensä luonteisiin.

Synninpäästön kirjoittaja antaa, ehkä nykypolville hieman yllättäen, F. E. Sillanpäälle sekä ehdollisesti Mika Waltarille. Sillanpään puolustukseksi on sanottava, että hänet on ihmisen mielen ja tunteiden kuvaajana jo melkein unohdettu, joten hän ei monelle tule tällaisessa yhteydessä edes mieleen. Waltari taas muistetaan parhaiten historiallisista ja seikkailukirjoistaan, ja tässäkin tapauksessa henkilökohtaisen tavoittaminen jää helposti unohduksiin.

Hieman turhaa toistoa tässä testamenttisuudelmassa on, mutta elävän elämän kertomuksena se on nautittava. Eikä se ole vain omaa tilitystä: lopun henkilöhakemisto kertoo, että samalla luodataan vuosikymmenien suomalaista kulttuuri- ja muuta historiaa hieman syvemmältikin.

Pentti Holappa: Miehen suudelma. LURRA Editions, 2012, 229 s.

Julkaistaan ensimmäisen kerran tässä 13.1.2013.

Pentti Holapan omat sivut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti