Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Satakunnan Työssä 4.4.1997. Muokattu.
maanantai 2. maaliskuuta 2015
Nuorta runoutta Latviasta
Kirjahyllyssä ei tarvita kovin paljon tilaa latviasta suomeksi käännetyille kauno- ja tietokirjoille. Niin vähän on käännetty, että tarvitaan joko parempaa perehtymistä latvialaiseen kulttuuriin (mukaan lukien kielitaitoa) että hyvää mielikuvitusta, jos aikoo olla perillä Latvian henkisen elämän aivoituksista.
Älä juo vesijohtovettä on ensimmäinen suomeksi ilmestynyt latvialainen runoantologia. Mukana on tekstejä 14:ltä hieman eri ikäpolvien kirjailijalta, etupäässä kyse on kuitenkin nuorista (60- ja 70-luvuilla syntyneistä).
Miksi ei vesijohtovettä? Inguna Jansonen rakkausrunosta lainattu ajatus on monimielinen. Hannu Oittinen yhdistää sen Helsingin Sanomissa nimenomaan viinanjuontiin (siihen tapaa, että "älä juo vettä, vaan juo..."). Lauseella on runossa kuitenkin selvästi toinen asiayhteys: "Älä kulje paljain päin / tuo sade on myrkkyä. / Älä juo vesijohtovettä / onnettomuudet riittävät jo."
Kyse on siis varoituksesta, ei vitsistä. Monessako suuressa kaupungissa on todella puhdasta (juomakelpoista) hanavettä? Ja mitä kaikkea taivaalta muun muassa teollisuuden jätteenä sataakaan? Tästäkö lähtee myös vaistomaisesti skinheadin muotikampaus? "Mitä enää hiuksilla teen / jos sadekin on myrkkyä", Jansone kirjoittaa.
Tekstiä on siis luettu väärin. Syynä lienee se, että ei oltu perillä monien Latviassakin pohtineen elinympäristöä uhkaavia asioita. Tämä keskustelu sai syvyyttä jo perestroikan aikana, ja sitä käytiin esimerkiksi aikakauslehdessä Daugava.
Kirjassa on niin luonnonkuvia kuin historian tapahtumien ja opetusten mietiskelyä. Vaikka 70 sivuun ei laajaa katsausta mahdu, toimittaja on onnistunut napsimaan mukaan tarpeeksi erilaisia kirjoittajia. Uldins Bērziņšin ja Kristīne Sadovskan juutalaisvainoja pohtivien runojen rinnalla on esimerkiksi nimimerkin JO ja Amanda Aizpurieten luonnonlyriikka.
Latvialaisen kulttuurin ystävän kannattaa ehdottomasti hankkia tämä kirja ja laittaa se sille hyllylle, jolla jo mahdollisesti ovat Alberts Belsin Häkki, novelliantologia Koti-ikävä, kansalliseepos Lacplesisin huomennos sekä Lehmuksen tytär, tammen poika eli kokoelma dainoja, kansanrunoja.
Elisabeth Nordgren (toim.): Älä juo vesijohtovettä. Nuoren latvialaisen runouden antologia. Suom. Helena Johansson, Jyrki Kiiskinen ja Harry Forsblom. 1997, s.
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Satakunnan Työssä 4.4.1997. Muokattu.
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Satakunnan Työssä 4.4.1997. Muokattu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti