Kolumnisti etsi kulissien takaa

Latvialaisen toimittajan ja kääntäjän Laima Žiharen (myöh. Žihare-Loidl) yhteiskunnallinen toiminta ja innostus julkaisemiseen liittyivät kiinteästi kansalliseen liikkeeseen 1980-luvun lopulla. Toimittaja hänestä kehkeytyikin  kansanrintaman julkaisuissa.

Mutta kiinnostus ei ollut vain oman maan ja kansan menneisyydessä ja nykyhetkessä, vaan ylipäätään siinä problematiikassa, joka on ollut keskisen Euroopan pienten kansojen kohtalona suurten puristuksessa. Onhan puristus koskenut joitakin isompiakin: esimerkiksi puolalaisten yli on kävelty mennen tullen muun muassa Napoleonin sekä maailmansotien aikana. Sekä 1. että 2. maailmansodassa rintama liekehti myös Latviassa.

Laima Žihare-Loidl halusi lukea "oikein" muun muassa suurvaltojen johtajien Teheranissa (1943) ja Jaltassa (1945) tekemiä sopimuksia. Hän halusi ymmärtää, miksi toisen maailmansodan jälkeinen aika oli esimerkiksi latvialaisille tarjonnut juuri tällaisen kohtalon. Periaatteelliselta kannalta hän ei nähnyt kovin suurta eroa Jaltassa sovitulla etupiirijaolla ja ns. Molotov-Ribbentrop-sopimuksella (1939), koska kummassakin isot sopivat keskenään pienten tulevaisuudesta.

Kirjoittaja näkikin sekä Latvian että Jugoslavian kansojen kohtaloissa paljon samaa ja seurausta suurvaltojen kulissien takaisesta toiminnasta. Aiheesta voi yhä esittää esimerkkejä. Vaikkapa sen, miten Baltian maiden liittäminen Neuvostoliittoon tapahtui.

Žihare-Loidlin päätyminen suomalaisen lehden kolumnistiksi ja sen myötä hänen tekstiensä julkaiseminen suomeksi kirjana lähti liikkeelle sattumasta. Kuitenkin häntä kiinnosti sekin, miten Suomi oli selvitellyt välejään ja tullut toimeen Neuvostoliiton kanssa.

Suomesta hän ei kuitenkaan kirjoittanut kuin joissakin niistä Satakunnan Kansan kolumneistaan, joissa oli otettava huomioon lukijakunnan kiinnostus ja ylipäätään se, että teksti oli tarkoitettu antamaan suomalaisille jotakin, mistä he saavat kopin. Tällaisessa senttaamisessa, jolla oli suhteellisen pienistä palkkioista huolimatta kirjoittajalle taloudellista merkitystä, on aina otettava huomioon eri näkökohtia. Siitä syntyi myös kokoelman Kirjeitä Euroopasta tietty johtolangattomuus.

Tämä Laima Žihare-Loidlin vuonna 1996 ilmestynyt teos tarjoaa muutakin kuin aikaisemmin julkaistua. Esimerkiksi tekstissä Ikuisesti jaettu Eurooppa (kirjoitettu helmikuussa 1996) analysoidaan Euroopan valtapoliittisia asetelmia. Joissakin muissakin yhteyksissä hän pohtii eurooppalaisuutta persoonallisella tavallaan.

Työssään Žihare-Loidl tarttui rohkeasti tilaisuuksiin. Hän haastatteli monia tunnettuja vaikuttajia eri maissa (mm. Unkari, Jugoslavia, DDR) ja seurasi Jugoslavian sisällissotaa itse paikalla latvialaisen lehden kirjeenvaihtajana. Laima Žihare-Loidl ei toisin sanoen pitänyt päätään pensaassa.

Laima Žihare-Loidl: Kirjeitä Euroopasta. Julki [1996], 88 s.
Teksti julkaistaan ensi kerran tällä palstalla 2.3.2015.