Näin alkoi isänsä kaimaksi kastetun tulevan säveltäjän elämä, josta ei tullut pitkä (1797–1828), mutta kylläkin yhä meihin vaikuttava.
Tanskalainen Torben Meyer, älköön häntä sekoitettako samannimiseen tunnettuun tanskalaiseen näyttelijään, kirjoitti Schubertin elämästä heti sodan jälkeen kirjan. Sen saaminen suomeksi vuonna 1947 täydensi mainiolla tavalla tietämystämme keski-eurooppalaisesta varhaisromanttisesta lied- ja kamarimusiikkikaudesta. Schubert vaikutti muun muassa Euroopassa musiikkia opiskelemassa käyneiden välityksellä myöhemmin myös suomalaiseen säveltämiseen.
Schubert eli kahden ajan murroksessa, ja sitä on pidetty yhtenä hänen luomistyönsä viehätyksen lähteenä. Toisaalta häntä voi pitää eräänä, ehkä tärkeimpänä, klassismin tietoisista uudistajista. Jälkipolvet ovat puhuneet "piilevästä tuoreudesta" ja "tenhovoimasta" ja jopa sävellysten kuolemattomuudesta. Jälkimmäiseen on tietenkin helppo uskoa niin kauan kuin on uskoa ihmisen mieltymykseen hyvään ja vaikuttavaan musiikkiin.
Meyer käyttää lähteinään muun muassa kirjeitä, ja hän saakin Schubertin elämän näyttämään painettuna tekstinä hyvinkin elävältä. Hän kuvaa, miten Schubert "nojaten Goetheen ja Beethoveniin" imi vaikutteita ympäristöstään, mutta loi niiden pohjalta aivan omaa. Vaikutteiden antajina lähipiirissä olivat myös muun muassa Franz von Schober, jonka luona Schubert rahapulassaan asui, baritonilaulaja Johan Michael Volg sekä säveltäjä Carl Maria von Weber.
Schubertin kauneuden etsinnälle on etsitty pohjaa paitsi hänen vaatimattomasta ja suorastaan köyhästä elämästään myös hänen muista kärsimyksistään. Hänen tiedetään sairastaneen syfilistä ja hän kuoli lavantautiin; on myös epäilys siitäm että kuoleman olisi aiheuttanut lääkkeenä käytetty elohopea.
Vuonna 1947 suomalaissa kirjakaupoissa myynnissä ollut kirjapainonlämmin Schubert-kirja on nyt pöydälläni ei vain elämänkertakirjana vaan myös historiallisena esineenä. Painopaperi on sodanjälkeistä, haurastuvaa ja jo tummunutta. Kirjapaino on ollut Oy Pahvipakkaus Ab. Sitä samoin kuin ei kustantajaakaan, Kustannusosakeyhtiö Fenniaa, ole aikoihin löytynyt yhtiörekisteristä.
Mutta kansikuva – niin, siinä on jotakin hyvin tuttua noissa hienoissa viivoissa, joilla on hahmoteltu noin kolmikymmenvuotiaan säveltäjän piirteet. Ne hienot viivat on piirtänyt tuolloin itse kolmikymppinen Björn Landström!
Torben Meyer: Franz Schubert. Laulun mestari. Suom. Olavi Routasuo. Kustannusosakeyhtiö Fennia, 1947, 176 s.
Kirjoitus julkaistaan ensi kerrran tässä 15.11.2013.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti