lauantai 16. tammikuuta 2016

Sähköä saatiin Aittaluodosta

Moni historiakirja on Satakunnasta vielä tekemättä, mutta asialla ollaan. Tampereen yliopistossa on ryhdytty kirjoittamaan Rosenlewin perusteellista historiaa, mutta jo aikaisemminkin paikallishistorian parissa ansiokkaasti toiminut Lasse Wahlroos ehti napata osan kakusta. Hänen ainakin kolmen vuoden työnsä tulos kertoo energian tuotannosta Porin Aittaluodossa vuodesta 1871 vuoteen 1987.

Runsaaseen sataan vuoteen mahtuu niin paljon asiaa ja ihmisiä ja tekniikkaa, että ei ihme jos kirjasta tuli hieman paksu. Laaja aineisto, kuvapaljous ja tarinan monipolviset vaiheet ovat johtaneet hieman sekavaan lopputulokseen, jonka kyllä antaa anteeksi.

Moni varsinkin perusporilainen löytää kirjasta paljon tuttua. Ja myös tuttuja: sivuilla on muun muassa 740 Porin Voimassa vuosina 1912–1972 työskennelleen matrikkeli. Siitä olisi ollut hyvä laatia aakkosellinen hakemisto.

Kaupungin teollistuminen alkoi 1800-luvun loppupuoliskolla, ja tähän Aittaluodon energiantuotanto tietenkin liittyy. Teollisuus tarvitsi höyryvoimaa ja sähköä, ja sitähän tuottaa tontilla tällä hetkellä Pori Energia. Perinne jatkuu.

Kirjan helmiä on, että hän tuo työn ja sen tekijät hyvin esiin. Tämä ei ole yrityshistoriikki sellaisessa perinteisessä mielessä, jossa yritys ”kokonaisuutena” ja tuotantoluvut olisivat päähenkilöitä ja työn teko ikään kuin alaviitteen asia. Kirjoittaja työskenteli itse niin pitkään Porin Voimassa, että tietää mistä on kyse.

Naisten raskas työ junanvaunuilla tuodun sahausjätteen purkamiseksi saa ansaitsemansa kuvauksen. Työtä tehtiin urakalla suvet talvet, ja pakkasilla se oli usein ”jäisten kimpaleiden” irrottamista hartiavoimin, hakkaamista pieneksi ja nostamista kuljetushihnalle. Näiden naisten osuus matrikkelista on peräti 17 sivua!

Valokuvia ja Wahlroosin kuvausta täydentävät työntekijöiden muistelut. Niitä tekijä on kerännyt ja käyttänyt hyväksi paljon, ja jäipä vielä paljon tähteeksi säilytettäväksi tulevia tutkimuksia varten.

Rosenlewin Porin Voimalla oli hallussaan laaja melkein koko maakunnan (eteläosaa lukuun ottamatta) sähköverkko, ja sen linjojen ja muuntajien rakentaminen, huolto ja korjaaminen vaativat paljon työtä. Linjamiesten muisteluista käy hyvin selville, mitä se työ aikanaan oli. Pääosassa on työnteko, mutta kyllä kirja käy läpi myös tekniikan kehitystä ja energiatuotannon liittymäkohtia ympäröivään yhteiskuntaan. Kirjatuksi ovat tulleet myös lämmittäjän lemmensurut ja työtapaturmat. Kaaviot ja kartat täydentävät tekstin ja valokuvien antamaa tietoa.

Teos on kuvaus ei vain Aittaluodosta ja Rosenlewin asioista, vaan yhteiskunnasta ja Satakunnasta laajemminkin. Rakennusten pohjapiirroksista voi aistia entisaikojen rakennuskulttuuria ja ammattien kuvauksessa on yleispätevyyttä laajalti.

Ilman monien muiden työtä ei Lasse Wahlroosin suuri urakka olisi ollut mahdollinen. Jos edesmennyttä Rosenlew-yhtymää joskus vielä jossakin kiitellään, niin ainakin se julkaisi oman aikansa mittapuiden mukaan erinomaista henkilöstölehteä (Työ ja Toimi) lähes 50 vuotta. Sen sivuilta löytää paljon tietoa myös työnteosta ja työntekijöitä.

Lasse Wahlroos: Valoa ja voimaa Aittaluodosta. Tekijän kustantama 2007, 320 s.


Julkaistu ensi kerran Satakunnan Työssä 2007.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti