Mitä yhteistä on Svetogorskin kautta Suomeen tulevilla kymmenillä ja taas uusilla kymmenillä tuhansilla turisteilla sekä Brasilian kuningas Pedro II:lla ja Venäjän hallitsijoilla Katariinalla ja Aleksanteri III:lla?
Yhteistä on se, että kaikki mainitut ovat tulleet Imatralle. Kuninkaallisten ja muiden aikansa tunnettujen henkilöiden saapuminen tosin johtui koskesta nimeltä Imatra. Vuoksen alkupäässä noin 70.000 neliökilometrin alueelta vetensä saavan kosken pituudeksi mitattiin noin 1.300 metriä ja putouskorkeus sillä matkalla oli 18,4 metriä.
Kosken valjastaminen aloitettiin 1900-luvun alkuvuosina, ja päätökseen se saatiin vuoteen 1929 mennessä. Entinen eri aisteja vanginnut luonnonnähtävyys, jota tultiin katsomaan myös kaukaa Euroopasta ja jopa sen ulkopuolelta, oli vangittu.
Aikanaan hyvin tuottelias tietokirjailija Sven Hirn (1925–2013) väitteli tohtoriksi vuonna 1958 Imatran kosken vetotoimaisuuden varhaisvuosia käsitelleellä ruotsinkielisellä teoksellaan. Sen aikajänne loppui noin vuoteen 1870. Vuonna 1978 eli kaksi vuosikymmentä väitöskirjan jälkeen julkaistiin Hirnin uusi katsaus kosken koko tarinaan, varhaisista turismivuosista 1970-luvun tilanteeseen saakka.
Koski veti aikanaan puoleena paitsi turisteja myös luonnontutkijoita ja itsemurhaan päätyneitä lähimmäisiä. Moni jälkimmäisistä tulee kirjassa nimettä mainituksi, ja joinakin vuosina näitä elämän uhreja oli paljon. Ainakin yksi heistä selvisi hengissä yrityksestään.
Mistä koski sai nimensä Imatra? Sitä ei kirjassa käsitellä. Itse olen törmännyt kahteen erilaiseen, enemmän tai vähemmän harrastelijoiden pohtimaan selitykseen. Toisen mukaan kyseessä olisi saamelaisten aikanaan antama nimi, jonka merkitysalkuperää ei tunneta. On tarjottu myös ajatusta, jonka mukaan lähtökohtana olisi indoeurooppalaisten kielten ikivanha sana "mat'r", siis "äiti".
Hirnin katsaus on opettavaista luettavaa. Tässä on kyse monesta eri näkökulmasta ja myös luonnon ja ihmisen kohtaamisista eri tavoin. Monipuolinen kuvitus, lähdeluettelo sekä hakemisto täydentävät muutenkin tätä ammattilaisen tekemää hyvin asiallista tietokirjaa.
Monia nykyisin alueella liikkuvia ajatellen kirja olisi syytä kääntää venäjäksi.
Sven Hirn: Imatran tarina. Kanta-Imatran seuran julkaisu N:o 3. Imatra 1978, 210 s.
Artikkeli julkaistaan ensimmäisen kerran tällä palstalla 10.4.2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti