Maahanmuuttajalla ei tällaista rasitetta välttämättä ole. Ainakin ulkopuolinen kokemuksineen voi usein valottaa elämää puolilta, jota sisällä oleva ei huomaa – tai joita puolia ei yleensä syvemmin pohdita.
Joop Wassenaar on Eurassa asuva hollantilainen maahanmuuttaja, jolla on vuoden 1994 jälkeen paljon kokemusta muistakin Etelä-Suomen paikkakunnista. Ennen kaikkea hänellä on jo paljon kokemusta meistä, suomalaisista.
Kirjoittajan ote on hyväntahtoinen, mutta analyyttinen ja teräväsilmäinen, ajoittain teräväkielinen. Wassenaar osaa verrata, mikä näkyy myös hänen säännöllisesti kirjoittamissaan lehtikolumneissa. Hänellä on pitkä kokemus yhteiskunnan eri puolista myös Hollannissa.
Vaihtuvat maisemat on henkinen matkakertomus. Näennäisesti kerrotaan havainnoista ja suomalaisten puheista, mutta pinnan alla näkyy tapamme toimia ja reagoida, ehkä jopa "kansanluonteemme". Tilanteet, joihin ulkomaalainen osittain ulkopuolisen tuurilla joutuu, ovat osaksi tavallista arkea, osaksi kuin jännityskertomuksesta.
Niinpä se, miten kertoja joutui epäillyksi vieläkin selvittämättömässä murhajutussa, ja kaikki se viranomaistoiminta joka siihen liittyi, antaa ihmettelemisen aihetta. Sivullisesta ulkomaalaisesta tulikin yhtäkkiä "päähenkilö", jonka reaktiot ovat osa tarinaa.
Havaintojensa ohella Wassenaar heittää ilmaan joitakin kysymyksiä. Yksi niistä on, miksi Suomessa useimmiten paikalle tulee poliisi, kun tarvittaisiin sosiaaliapua.
Vaihtuvia maisemia lukiessa kannattaa näiden pohdintojen ohella muistaa, että kyse on kaunokirjallisuudesta: "Tarina on osittain tarua, mutta henkilöt ovat totta". Tällä asenteella kokonaisuudesta on tullut mielenkiintoinen.
Osa tekstistä on julkaistu vuonna 2009 maahanmuuttajien novellikokoelmassa. Sen monien kirjoittajien näkymättömyys harmittaa Wassenaaria. Miksi maahanmuuttajat ovat sanankäytössä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta niin hiljaa?
Joop Wassenaar: Vaihtuvat maisemat. 2012, 89 s. Kirja kerrallaan, Satakunnan Työ.
Kirjoitus on julkaistu KU Verkkolehdessä (www.kansanuutiset.fi) marraskuussa 2012.
Kirjoitus on julkaistu KU Verkkolehdessä (www.kansanuutiset.fi) marraskuussa 2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti