sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Lumepamfletti

Hyvin arvellen päätin kirjoittaa pamfletista, jonka ilmestyi jo runsas seitsemän vuotta sitten. Sehän on yli-ikä tällaisille kiistakirjoituksille, harva niistä elää vuotta kauemmin. Kuitenkin näen tämän teoksen olevan osaltaan syynä siihen, miksi henkinen ilmapiiri ja nettisekoilu vihapuheineen ovat vuonna 2016 sellaisella tasolla kuin ovat.

Lumedemokratian kirjoittajat Katja Boxberg ja Taneli Heikka lienevät keskinkertaisia politiikan toimittajia. Teoksessaan he antavat ymmärtää olevansa isojen yhteiskunnallisten kysymysten asiantuntijoita. Kuitenkin esitetyt väitteet Urho Kekkosen ajan Suomen umpioituneesta ja pysähtyneestä meiningistä ja valoisaan tulevaisuuteen tähtäävät profetiat ovat länsisuomalaisittain sanottuna sekoitus tunkiota ja kolua. Tunkiolle heitettiin kaikki maatuva, koluun rikkoontuneet ikkunalasit ja pissapotut. Näiden seosta kirjoittajat tarjoavat lääkkeenä yhteiskunnan ongelmiin!

Lumedemokratian kritiikkiä ja neuvoja miettiessä päätyy ajatukseen, että tämäkö oli se kenraaliharjoitus myöhempiin sekoiluihin sosiaalisessa mediassa. Jo kirjoittajien tapa esittää asiansa sopii yhteen sen "neuvosto-Suomen" perusteettoman arvostelun kanssa, jota on joutunut myöhemmin lukemaan.

Yhteiskunnan väitettyä sulkeutuneisuutta kohtaan osoitettu arvostelu on myös jälkikaikua niistä aloitteista, joita 2000-luvun alussa tekivät muun muassa eduskunnassa sellaiset henkilöt kuin Heidi Hautala ja Tuija Brax. Kumpikin vaati valtiota ja poliitikkoja paaluttamaan Suomen historian totuudet ja epätotuudet. Toisin sanoen haluttiin, että Suomessa olisi ryhdytty käymään jonkunlaisia "poliittisia oikeudenkäyntejä" ja sanelemaan myös tutkijoille, mikä on oikea tulkinta maan kekkosaikaisesta menneisyydestä.

Boxbergin ja Heikan ehdottomuus on sukua tälle ajattelulle. Mutta, mihin jo viittasin, joissakin kohdin kritiikki osuu nappiin. Tämä on populismille tyypillistä: lähdetään oikeistakin lähtökohdista, mutta puuro ja papanat sekoittuvat eivätkä johtopäätökset ole yhdistäviä ja rakentavia.

Kirjoittajat väittävät, että Suomi ei ole länsimaa. Puhe länsimaista ja lännestä on täysin erittelemätöntä. Tarkoitetaanko ruotsalaista, saksalaista, ranskalaista vai amerikkalaista tapaa hoitaa asioita? EU tuntuu olevan kaukaisempi käsite kuin USA. Usein tulee mieleen, että kirjoittajat ehkä haluaisivat Suomen olevan jonkinlainen Yhdysvaltain satelliitti.

Analyysi yhteiskunnasta perustuu täysin epätieteelliseen menetelmään. Mielivaltaisesti on valittu muutamia kansalaisjärjestöjä ja muita organisaatioita kuvaamaan sitä, mikä muka on (ollut) yhteiskunnan jähmeyden ja "itäsuuntauksen" syynä. Kun tällainen "analyysi" yhdistetään väitteeseen, että konsensus- eli yhteistyöpolitiikka on ollut Suomen syöpä, ei voi kuin ihmetellä miten alas populismissa voidaan journalismin nimissä vajota.

Lisäksi Boxberg ja Heikka haluavat, että yhteiskunnan tulonsiirrot maaseudulle lopetetaan, että suomalaisten on vaadittava "aitoa kapitalismia" ja että kaiken Kekkosen aikana rakennetun yli vedetään punaiset henskelit. Toisin sanoen: pystytettäköön henkinen diktatuuri, jonka filosofeiksi kirjoittajat jo julistautuvat.

Lumedemokratiassa ihmetyttää vielä kaksi seikkaa. Ensinnäkin tällainen kiistakirjoitus sai syntyäkseen peräti seitsemän (7!) apurahaa, toiseksi siitä otettiin useita painoksia. Tämä todistaa, että populismilla on kysyntää sekä herrojen että narrien keskuudessa.

PS. Tolkullisen historiallisen ymmärryksen nimissä muistutan vielä eräästä seikasta. Se on Boxbergilta, Heikalta, Hautalalta, Braxilta ja hengenheimolaisilta unohtunut. Pitää muistaa, mitä ratkaisuja Suomi teki vastoin Neuvostoliiton kantaa. Niitä olivat liittyminen Pohjoismaiden neuvostoon, EFTA:an, assosioituminen EEC:hen, liittyminen Eurekaan ja Euroopan tiedesäätiöön jne. Puhumattakaan siitä, millainen kulttuurinen nivoutuminen Yhdysvaltoihin tapahtui kylmän sodan aikana muun muassa valtalehtien Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen avulla.

Katja Boxberg & Taneli Heikka: Lumedemokratia. Pamfletti. WSOY 2009 (3. painos), 302 s.


Kirjoitus julkaistaan ensi kerran tällä palstalla 25.12.2016.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti