Uudenaikaista... (N. Sarraute)

Me suomalaiset olemme viime aikoihin asti eläneet monissa asioissa maailman viimeisimmistä keksinnöistä ja ajatussuunnista jäljessä. Kirjallisuudessa tämä näkyy selvästi – ei kuitenkaan niin, etteivätkö kirjailijamme olisi selvillä siitä, mitä esimerkiksi manner-Euroopassa on tapahtunut. Maailmankirjallisuuden merkittävimpiä uranuurtajateoksia on kuitenkin vasta viime vuosina alettu kääntää jokaisen suomalaisen ulottuville. Ovathan ns. modernit virtaukset peräisin jo 1900-luvun alusta, itse asiassa ne ovat moderneja vain nimeltään. Ne ovat kuitenkin merkittävä rengas kehityksen ketjussa ja vaikuttavat siihen, mitä nyt ja tulevaisuudessa kirjoitetaan.

Nathalie Sarraute (oik. Natalia Tšernjak) on tullut tunnetuksi Ranskassa 1950-luvulla esiin rynnänneen uuden romaanin edustajana. Esikoisteoksestaan, nyt suomennetusta Tropismeista lähtien kirjailija on kehitellyt psykoanalyysiin perustuvaa teknikkkaansa, taitoaan ilmaista niin sanottuja alikeskusteluja, tiedostamattomassa minässä tapahtuvia "pienoisliikkeitä".

Tropismit ovat lyhyitä, sivun tai kahden mittaisia kuvia. Henkilöt ovat useimmiten tunnistamattomia, ympäristöönsä liimautuneita olentoja. Tärkeää on vain kaikki se, mikä alitajunnassa virtaa ja värähtelee. Oudot ajatukset kuvastavat pelkoja ja vallanhimoa, mutta myös pakonomaista yhteydenkaipuuta toisiin ihmisiin, jotka kuitenkin näyttävät olevan yhtä saavuttamattomissa kuin oma minäkin.

Tropismeja ilmestyi ensimmäisen kerran jo 1939. Sodan jälkeen nyt jo yli kuusikymmenvuotias kirjailija on hitaasti mutta tasaisesti laajentanut tuotantoaan. Ennen esikoisteosta häneltä on suomennettu kaksi romaania, Planetaario ja Kultaiset hedelmät.

Nathalie Sarraute: Tropismeja. Suom. Leena Kirstinä. Arvi A. Karisto Oy, 1968.

Teksti on julkaistu ensi kerran Tyrvään Sanomissa 6.7.1968.