Kirjat ovat tärkeitä lapsille sen vuoksi, että ne tarjoavat vaivattomimmin tietoja, joita lapset eivät muulla tavalla voi saada. Nykyään televisio on kirjojen pahin kilpailija: usein lapset viettävätkin sen ääressä enemmän aikaa kuin lukemisen parissa.
Toisaalta televisio ja muut nykyajan tiedotusvälineet lisäävät kirjojen käyttöä. Ne herättävät kiinnostusta asioihin, joista voi saada lisätietoa lukemalla. Hyvin tehdyistä kirjoista on lapselle jatkuvaa hyötyä, tv-ohjelmat ovat hetken elämyksiä.
Kirjat ovat myös mielikuvituksen kehittäjiä. Jo aivan pienten lasten kuvakirjat auttavat huomaamaan, että maailmassa on monenlaisia asioita: erilaisia esineitä, ihmisiä ja koneita. Myöhemmässä vaiheessa satukirjat opettavat ajattelemaan, että mahdoton voi aivan hyvin tulla mahdolliseksi, ihminen voi lentää, noita voi taikoa.
Kaikki kirjat, lajista ja laadusta riippumatta, antavat lapsille asenteita ja käytösmalleja. Vaikka kirjan juoni olisi kuinka "ei-opettavainen" tahansa, opettaa se silti jotakin. Tämän vuoksi on tutkittava sitäkin, mistä lastenkirjat kertovat ja miten ne lukijoihinsa vaikuttavat.
* * *
Kari Vaijärven toimittama Kirja ja lapsi on tehty oppaaksi kaikille kasvattajille, niin opettajille kuin vanhemmille. Teoksessa pohditaan varsin paljon sitä, millaisia asenteita lasten- ja nuortenkirjat sisältävät. Mukana on Aku Ankan, Viisikkojen, Tarzanin ja muiden suosittujen lukemistojen tarjoamien ennakkoluulojen selvitystä. Varsin hyvin vertaillaan myös suomalaisten nuortenkirjojen henkilöiden ammatteja ja asemaa todelliseen yhteiskuntaan. Esimerkiksi 50-luvulla päähenkilöistä oli 25 prosenttia yläluokasta, todellisuudessa vain 3 prosenttia suomalaisista kuului tähän ryhmään. Työväestöstä on ollut vain viidesosa päähenkilöistä, todellisuudessa yli puolet suomalaisista oli palkkatyöläisiä. Myös maaseudulla asuvia ihmisiä on kuvattu vähän kaikkina aikoina.
Varsinkin alle kouluikäisten vanhemmille teoksessa annetaan ihan käytännön neuvoja kirjojen hankinnasta ja käytöstä. Varsinaiset nuortenkirjat jäävät tässä suhteessa vähemmälle huomiolle, ja tämä on vahinko. Niitä kyllä luetellaan paljon, mutta sisällön erittely on jäänyt vähälle.
Toisaalta kuitenkin monien kirjojen esittely on hyvä asia, koska tarkoituksena on antaa vihjeitä kirjallisuuden eri lohkoilta. Esimerkiksi lukemisvaikeuksista kärsivien lasten ongelmia käsittelevässä kappaleessa on lueteltu kirjoja, joiden avulla asiassa voidaan auttaa.
* * *
Oppaan pahin vika on useiden kirjoittajien sinisilmäisyys siinä, että lastenkirjallisuutta voidaan parantaa vain monipuolistamalla aiheita ja kertomalla erilaisista asenteista. Paremman lastenkirjallisuuden saaminen on kuitenkin kiinni myös kustannusyhtiöistä. Taloudellisen hyödyn tavoittelu ja tietyn vanhoillisen kasvatusasenteen säilyttämisen halu ovat kirjallisuuden kehittämisen esteitä. Kotimaista lastenkirjallisuutta uhkaa myös ulkomainen paine, koska suurina painoksina tehtäviä kaupallisia sarjoja voidaan myydä halvemmalla kuin omaa tuotantoa.
Lastenkirjojen julkaisuun vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten talouselämä yleensä, lehdistö, koulut, kirkko jne. Niiden roolia ei teoksessa ole tuotu esiin, ainoastaan peruskoulun kirjallisuudenopetuksesta esitetään joitakin ajatuksia.
Jotkut teoksen kirjoittajat varoittavat myös julistavista lastenkirjoista ottamatta huomioon sitä, että sisältö on aina tärkeämpi kuin muoto. Hyvän asian puolesta julistava kirja, lastenkirjakin, puolustaa paikkaansa.
Koska teos on monipuolinen ja laaja, se on riittävä lastenkirjallisuuden perusoppaaksi. Näin senkin vuoksi, ettei suomeksi ole aikaisemmin ilmestynyt mitään vastaavaa.
Lapsi ja kirja. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden opas. Toim. Kari Vaijärvi (20 kirjoittajaa). Weilin + Göös 1972.
Kirjoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 2.12.1972. Hieman lyhennetty ja muokattu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti