Vuonna 1918 ja sen jälkeen Neuvosto-Venäjälle menneiden suomalaisten elämäntarinoita, joko itse muisteltuja tai toisten, joissakin tapauksissa sukulaisten kertomina, on ilmestynyt kuutisenkymmentä. Tämä luettelo antaa osviittaa, mutta ei liene täydellinen. Kommentteja ja täydennyksiä otetaan vastaan!
Elämästä Neuvostoliitossa teokset kertovat vaihtelevassa määrin, jotkut yllättävän vähän. Omakohtaiset muistot ovat usein tutkimusotteella tehtyjä elämänkertoja arvokkaampia. Neuvostoliiton suomalaisten kirjeitä ja niihin verrattavaa on julkaistu hyvin vähän – ehkä Venäjän arkistoista löytyisi paljonkin tällaista mielenkiintoista, suomalaisten vaiheita valottavaa aineistoa?
Voitto I. Eloranta: Poika vallankumouksen jaloissa. Keuruu 2000.
Veikko Erkkilä: Uskottiin aina parempaan. Tarinoita venäjänsuomalaisista. Juva 2001.
Anna Eskuri (toimittanut Kaisu Mikkola): Vastavirtaan. Juva 1982.
Tauno Flinkman: Neljästi karkuteillä. Muistelmia 22 vuoden vankeusajalta Neuvostoliitossa. Helsinki 1957.
Hjalmar Front: Kremlin kiertolaisia. Muistelmia monivaiheisen elämän varrelta. Forssa 1970.
Vilho Halme: Punaisten siirtola Bujssa ynnä muita kokemuksia ja seikkailuja Venäjällä ja Muurmannissa vv. 1918-19. Helsinki 1930.
John Hamlin [alun perin Juho Hämäläinen]: Työmiehenä Venäjällä. Mitä suomalainen työmies siellä näki. Porvoo 1934.
Juho Harri: Kirottujen tarina. Kertomus todellisesta elämästä. Porvoo 1937.
Kaarlo J. Hartikainen [Juho Harri]: Punaisten petojen luolissa. Jalan halki Venäjän. Kuvauksia Neuvostovenäjältä ja sen vankiloista. Pori 1933.
Merja Huttunen: Tähdenlento. Rikun tarina. Jyväskylä 1996.
Kirsti Huurre [oikea nimi Kerttu Eurén]: Sirpin ja moukarin alla. Yhdeksän vuotta Neuvostoliitossa. Toinen painos. Porvoo 1942.
Taisto Huuskonen: Laps Suomen. Kolmastoista painos. Juva 1984.
Taisto Huuskonen: Ennin tarina. Juva 1984.
O. V. Itkonen: Maanpakolaisen muistelmia. Porvoo 1928.
Uuno Kansa (toimittanut Reijo Ikävalko): Pakolla puna-armeijaan. Jyväskylä 1987.
Olli Karhi: Yrjö Niemi. Mies, Siperiaan lähetetty. Jyväskylä 1996.
Toivo Koivisto: Seikkailuja villissä idässä. Gummerus 1929.
Auvo Kostiainen: Santeri Nuorteva. Kansainvälinen suomalainen. Vammala 1983.
Yrjö Kultajärvi, Yrjö [oikea nimi Artturi Leinonen]: Punaisen aallon ajelemana. Kertoelma Neuvostoliitosta. Porvoo 1943 (Toinen painos nimellä: Leinonen, Artturi: Punaisen aallon ajelemana. Yrjö Kultajärven seikkailut 1917-1937. Porvoo 1963).
Aino Kuusinen: Jumala syöksee enkelinsä. Muistelmat vuosilta 1919-1965. Keuruu 1972.
Matti Lackman: Jahvetti Moilanen – läskikapinan johtaja. Poliittinen elämäkerta (1881-1938). Oulu 1993.
Lea Lampila: Toivontähti. Loikkariperheen tarina. 2. painos, WSOY 1991.
August Lehmus: Suomalaiset kommunistit Itä-Karjalassa. Tampere 1958.
Kimmo Lehtimäki: Verner Lehtimäki. Punapäällikkö. Jyväskylä 2005.
Kalle Lehto: Vastavallankumouksellinen. Juva 1995.
E. K. Louhikko: Teimme vallankumousta. 6.-10. tuhat. Helsinki 1943.
Elina Luukkainen ja Ilkka Markkula: Jäämeren myrskylintu. Elina Luukkaisen elämänvaiheet. 2014.
Ohto Manninen: Kerttu Nuorteva. Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Helsinki 2006.
Juha-Matti Martikainen: Kotiinpaluu. Jalo Heikkisen elämä. Keuruu 1996.
Nikolai Multakari: Stalinin tarhoissa. Turku 1990.
Raija-Liisa Mäkelä: Minä, muilutetun tytär. Puoli vuosisataa Neuvostoliitossa. Minerva 2009.
Pertti Mäki: Jaakko Mäen kova kohtalo Stalinin terrorissa. Toinen painos. Saarijärvi 1997.
Irja Niemi [oikea nimi Kerttu Nuorteva]: Neuvostokasvatti. Helsinki 1944.
Jukka Paastela ja Hannu Rautkallio, Hannu (toim.): Rakas kallis toveri. Kullervo Mannerin ja Hanna Malmin kirjeenvaihtoa 1932-1933. Juva 1997.
Unto Parvilahti: Berijan tarhat. Havaintoja ja muistikuvia Neuvostoliitosta vuosilta 1945-1954. Kahdeksas painos. Helsinki 1958.
Anna Petrovskaja (toimittanut Sinikka Salokorpi): Kohtalokas kielto. Suomalaisnaisen järkyttävä elämäntie. Jyväskylä 1993.
Brita Polttila: Hertta Kuusinen – ihmisen tie. Helsinki 1975.
Pentti Poukka: Suomalaisena Neuvostoliitossa. Paleltko sinä, äiti? Irja Niemelän muistiinpanoista. Helsinki 2000.
Jussi Raitio: Uralin kahden puolen. Elämyksiä Neuvostoliitossa vuosina 1918-21. Tampere 1943.
Kalle Ranta: Arpi korvassa ja sydämessä. Muistelmia ja mietelmiä myrskyisän vuosisatamme historian pyörteissä tuhlatusta elämästä. WSOY 2000.
Urho Ruhanen: Syytettynä suomalainen. Lilja ja Urho Ruhasen elämäntien kirja. Toimittanut Juha Virkkunen. Oulu 1989.
Tauno Saarela (toim.): Talonpoikainen sosialisti – Santeri Mäkelä poliittisena toimijana ja kirjailijana. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Helsinki 1997.
Reijo Saarinen: Ei maata armaampaa. Jyväskylä 1983.
Väinö Salmi: Olin punikki. II painos. Joensuu 1967.
Väinö Salmi: Pakolaisena Itä-Karjalassa eli Neljätoista vuotta sosialismia rakentamassa. Seinäjoki 1970.
Väinö Salmi: Punaisen sirpin Karjala. Muistelmia ja vastamuistelmia suomalaisten kommunistien kohtaloista Neuvosto-Karjalassa. Jyväskylä 1976.
Aimo Salminen: Kuljin Stalinin Siperiaa. Pieksämäki 1964.
Aimo Salminen: Paluu Stalinin Siperiasta. Pieksämäki 1965.
Erkki Salomaa: Yrjö Sirola. Sosialistinen humanisti. Kuopio 1966.
Markku Salomaa: Punaupseerit. Porvoo 1992.
Oskari Tokoi: Maanpakolaisen muistelmia. Kolmas laajennettu painos. Helsinki 1959.
Kaarlo R. Tuomi: Isänmaattoman tarina. Amerikansuomalaisen vakoojan muistelmat. Juva ja Porvoo 1984.
Arvo Tuominen: Sirpin ja vasaran tie. Muistelmia. Viides painos. Helsinki 1956.
Arvo Tuominen: Kremlin kellot. Muistelmia vuosilta 1933-1939. 1. painos. Helsinki 1956.
J. W. Tuura: Työkansan viholliset. Suomalaisten kommunistien toimintaa ja kohtaloita. Porvoo 1942.
Raili Virtanen: Tiltun tarina. Eräs suomalainen elämänkohtalo. Helsinki 1996.
Arvo Ylärakkola: Edvard Gylling. Itä-Karjalan suomalainen rakentaja. Keuruu 1976.
Yrjö Sirola. Muistelmia suomalaisesta demokratian esitaistelijasta. Helsinki 1946.
Mainittu itse käyttämäni painokset. Luettelo on tehty 31.12.2015.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti