Tästä kaikesta on jäänyt jäljelle onneksi sellaista, jonka vuoksi Juvelaa voi kutsua myös elämänsä ja kokemustensa muistiin kirjoittajaksi. Jälkipolville jääneet kaksi muistelmateosta kertovat paitsi tekijästä jä hänen pohdinnoistaan myös niistä ympyröistä, joissa hänellä oli mahdollisuus liikkua.
Tämä tekee Parkanossa syntyneestä, mutta aikuisen elämänsä lähinnä Raumalla ja eduskunnassa vaikuttaneen kirjoittajan teoksista ainutlaatuisia. Juvela etsii ihmistä positiivisella ja sopivassa määrin humoristisellakin tavalla – aina kun huumoriin löytyy oikeudenmukaisesti aihetta.
17 vuotta eduskunnassa antoivat näkemyksille laajan pohjan, ja sitä edelsi 13 vuotta Satakunnan Työn aluetoimittajana (1952–1962 ja 1963–1966). Toimittajana Aulis Juvela etsi ihmistä, sen voi aistia hänen monista jutuistaan. Vaikka uutisaiheet ovat vanhoja, ihmiset tuntuvat olevan yhä läsnä. Toimittajan työ oli elämän koulusta hyvin oleellinen osa, toinen osa oli yhteiskunnallinen toiminta.
Kirjoittamisen taidon ja merkityksen sekä poliittisen vakaumuksensa Juvela sai jo lapsuudessa. Hänen elämänkaartaan voi verrata sellaiseen "ihannetapaukseen", jossa perheen lähtökohdat nousevat aikaansaavan ihmisen omassa elämässä toiseen potenssiin. Juvela oli harvinainen tapaus Satakunnan Työn toimittajien keskuudessa (Juho Mäkelän ohella) myös sen vuoksi, että hänellä oli tuntumaa poliittiseen vankeuteen: Auliksen isä, aktiivinen vasemmistolainen, oli ollut kalterien takana 1920-luvulla.
Yksi myöhempään elämään suuresti vaikuttanut tekijä oli se, että lehtiavustajan ura alkoi jo 14-vuotiaana: kokemusta kertyi paljon ennen kuin ammatti avautui.
Juvelan muistelut monista aikalaisista ja tapahtumista niin Raumalla kuin eduskunnassa ovat jääneet valitettavan vähälle huomiolle. Mielenkiintoista on myös se jo mainittu asia, että kirjoittaja kertoo asioista ymmärtäen kaikkia, myös eri tavoin ajattelevia. Periaatteen miehellä oli varaa hyväksyä se, että lopulliset johtopäätökset tehdään vasta kun kaikkia on kuunneltu.
Vuonna 1997 ilmestynyt kirja tarjoaa kuvia ja tietoa muun ohella työväenliikkeen henkilöistä ja vaiheista. Mutta ei vain siitä: raumalaisista ja satakuntalaisista laajemmastakin näkökulmasta.
Molemmat kirjat kuuluvat ehdottomasti satakuntalaisen muistelma- ja työväenkirjallisuuden parhaimmistoon dokumentaarisen vahvuutensa ja kirjoittajan persoonallisen otteen vuoksi.
Aulis Juvela: Eduskuntajutut, Tekstipori 1992, 182 s.
Aulis Juvela: Satamapastorista ydinvoimaan. Muistikuvia ja pohdintoja Raumalta ja maailmalta. Kirjatiimi, 1997, 188 s.
Kirjoitus julkaistaan ensi kerran tässä 2.5.2013.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti