Kansanperinteessä ja ihmisten puheissa ylipäätään on aina jotain niin pitkäikäistä, että nykyisyydestä voi löytää vanhaa, vanhan voi kuvitella jatkuvan tässä ja nyt ja vielä huomennakin.
Kaikissa kulttuureissa tämä on totta, mutta eri muodoissa ja erilaisten tekijöiden ehdoilla. Koska vanhaa löydetään ja jopa palvotaan, nykyisyydestä löytää kytköksiä ikiaikoihin. Niin kauan kuin jopa tuhansia vuosia sitten keksityt ja kerrotut sekä tavalla tai toisella muistiin merkityt asiat kiehtovat, niin kauan kulttuuri uusiutuu myös vanhan varassa.
Uskontotieteilijä Tom Sjöblomin katsauksessa kuljetaan Irlannin nummilla ja vuorilla, myös merkitykseltään hämärtyneillä palvontapaikoilla. Näkökulma on etupäässä keskiaikaisessa ja sitä vanhemmassa tiedossa, jota löytyy noiden aikojen vihreästä saaresta.
Tuulten saarella onkin mieleinen opas kaikille, jotka haluavat nähdä Irlannin menneen kautta. Omat kokemukset itse paikoilla antavat sitten mahdollisuuden kokea, mitä tuo kaikki on tässä ja nyt. Samalla huomaa, että ei ole nykyisyyttä ilman mennyttä. Vaikka menneestä tiedettäisiin hyvin vähän, sekin muru loihtii eteemme paikat ja ihmiset elävämmässä valossa kuin mihin antaa mahdollisuuden kiireistä turistia varten koottu matkaopas.
Irlannin tekee historianäkökulmasta erikoiseksi kohteeksi esimerkiksi se, että saarella oli käännytty kristinuskoon tai ainakin saatu vaikutteita kristinuskosta jo silloin, kun Elbeltä itään vielä oltiin tällaisista asioista täysin tietämättömiä. Irlannissa tunnettiin Kreikan, Rooman ja Palestiinan kulttuuriperintöä ennen kuin viikingit saapuivat sinne asutuskeskuksiaan perustamaan.
Tom Sjöblom ei kuitenkaan vaella vain historia- ja perimätiedossa, vaan myös luonnossa niiden maamerkkien keskellä, jotka kertovat asioista omalla tavallaan.
Tiedoilla vanhoista ajoista on ollut suuri merkitys itse irlantilaisille. Mistäpä muualta olisi löytynyt niin vahvoja tukirankoja identiteetin kehittämiseen, kun alettiin vapautua brittien ylivallasta?
Sjöblomin mukaan ihmismieli muodostuu kertomuksista, ne ohjaavat tapojamme nähdä ja ymmärtää maailmaa. Tämä tekee myyteistä ja tarinoista niin voimakkaita. "Varmat" historialliset tapahtumat elävät legendojen rinnalla ja niihin sekoittuneita. Kertomukset ovatkin sadunomaisia kuvauksia tapahtumista, joihin emme enää voi saada muuta kosketusta. Tosin arkeologit silloin tällöin löydöillään ja johtopäätöksillään hieman täydentävät tai korjaavat kuviteltua.
Turistimielikuvissa Irlanti saattaa olla yhtenäinen tarina, todellisuudessa saaren asutus-, kulttuuri- ym. historia on monikerroksinen. Oli aika ennen kelttejä, sitten kelttien mantereelta mukanaan tuoma, viikinkien aikaansaama sekä normannien ja englantilaisten tekemiset ja vaikutukset.
Tuulten saarella kertoo, että tuosta kaikesta tiedetään yllättävän paljon – se mitä ei tiedetä, siitä voimme luoda oman kertomuksemme. Muutoshan jatkuu. Menneitä tarinoita lukiessa on hyvä muistaa, että Irlanti ei ole pysähtynyt, sekään ei ole huomenna täysin eilisen kaltainen.
Tom Sjöblom: Tuulten saarella. Matka kelttien ja kertojien Irlantiin. Kirjapaja 2011, 223 s.
Kirjoitus julkaistaan ensi kerran tällä palstalla 29.6.2015.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti