Tuntematon saaristo ei siis varmaan kaikilta osin ole asiaa tuntevalle uutuus, mutta teoksen monipuolisuus ja kuvitusta myöten ammattimainen ote tekee siitä alansa klassikon. Selkämeri on saanut arvoisensa kirjan.
Monipuolisuutta on lähdetty etsimään jo suunnitteluvaiheessa, ja kirjoittajien valinta palvelee hyvin tätä päämäärää. Maisema, luonto, merenkulku, kalastus, linnoitukset ja majakat, teollisuuden ja kaupan vaikutus, siinä muutamia asioita, jotka liittyvät mereen. Ja matkaa tehdään monta merimailia, Raumalta Ouraan.
Aihetta on lähestytty myös meren äärellä ja keskellä asuneiden haastattelujen avulla. Onhan täällä eletty ennenkin aikaan, silloin kun ei sähköäkään ollut. Lapset eivät ehtineet laiskotella, niin kuin eivät ennen aikaan muutenkaan.
Erään haastateltavan kertomuksesta tulee mielenkiintoisella tavalla esiin se, miten meren avaruus on talvellakin, vaaroista huolimatta, toista kuin synkeä metsätie:
"Ens ol pimiä maantiämatka, mut sit ku pääs jäälle, ni ol melkei niinku koton, ku ol semmost valkost ja avaraa… Ku ol valossa ja avaraa, et maantiä ol jotenki nii pelottavaa ku ol nii pimiää ja synkkää mettää ympäril ja kaikm linnu krapistel…"
Tavallisen lukijan silmin teokset tekijät eivät ole säästäneet missään, eivät myöskään painoasussa ja kuvituksessa. Juuri kuvien monipuolisuuden ja laadun vuoksi kirjaa on ilo lukea.
Tuntematon saaristo. Selkämeren saariston eletty maisema. Toim. Maunu Häyrynen, Elina Luotonen, Elina Mustalampi, Elisa Bruk. Otava 2006, 255 s.
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Satakunnan Työssä vuonna 2006.
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Satakunnan Työssä vuonna 2006.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti