Kuinkahan moni Salli Lundin pienikokoisen teoksen Taipaleita käteen ottaessaan on tullut ajatelleeksi, että paperille painettu ei ole aina ihan sitä mitä siinä sanotaan olevan.
Tätä ei ehkä ajatellut myöskään se petroskoilainen sensori, joka on viimeistään marraskuun alussa vuonna 1974 päästi tekstin ladottavaksi kirjapainoon. "Kaksi novellia" lukee nimilehdellä, mutta novelleja nämä eivät perinteisessä mielessä ole. Ne ovat muistelmia, ja sellaisina varsin paljastavia tekijän kahdesta elämänvaiheesta.
Ensimmäinen vaihe on se, kun kirjoittaja, Oulussa syntynyt vasta avioitunut nuori nainen matkustaa miehensä kanssa Kanadasta Neuvosto-Karjalaan ja asettuu sinne aistien elämän erilaisia ilmiöitä. Toisessa kertomuksessa kuvataan itse koettuna sota-ajan evakkoelämää Siperiassa.
Vaikka tekstissä on paljon kaunokirjallista ympäristön ja tapahtumien kuvausta, muistelmateoksen tästä tekee myös tekstissä mainittujen todellisten henkilöiden suuri määrä. Joidenkin kohdalla miettii, tuoko Lund tarkoituksella esiin juuri heidän merkitystään Neuvosto-Karjalan elämässä. Tällaisia ovat esimerkiksi Edvard ja Fanny Gylling. Miehestä on kirjoitettu paljon, Lund muistaa myös toimeliaan puolison.
Novelleissa mainitaan nimeltä 34 suomalaista, kymmenkunta vain etu- tai sukunimellä. Samoin kuin Gyllingit saavat muistoissa sijan monet muutkin sellaiset, jotka NKVD syyttöminä tuomitsi. Edvard ammuttiin vuonna 1938 ja kirjan henkilöistä myös Sulo Kokko, Yrjö Orell, Heino Rautio, Otto Stenfors, ilmeisesti myös Toivo Rantala (tämännimisiä oli useita). Fanny G. kuoli vankileirillä, samoin Jalmari Virtanen.
Vainoista ei kerrota avoimesti, mutta rivien välissä kyllä. Niitä edelsi "pulppuava" innostus, jonka kirjoittaja kertoo siirtolaisyhteisössä vallinneen. Rauhanpäivien aurinko "muhoili" Karjalan yllä ja mekaanikko ja muu työväki suorastaan harppoi töidensä ääreen.
Mutta sitten alkoi tapahtua. Elämä ei ollutkaan "pellon yli kulkua". Kun esimerkiksi suomenkielinen kustannustoiminta lakkautettiin, annettiin yksi isku innostukselle ja työhaluille. Alkoivat "levottomat ja käsittämättömät pyörteet".
Evakkonovellissa ei varmaan liioitella sitä jaksamista ja sinnikkyyttä, millä monet naiset (lapsineen tai heidät mieron tielle menettäneinä) selviytyivät sota-ajasta, vuoteen 1945 ja sen yli. Vaikka NKVD oli yrittänyt parhaansa, kansan sisua se ei kokonaan tuhonnut.
Neuvosto-Karjalan suomalaisten eli Suomesta, Atlantin takaa ja Inkerinmaalta muuttaneiden kohtaloista ovat kirjoittaneet eräät muutkin paikalliset, muun muassa Martti Heurlin, Urho Ruhanen, Taisto Summanen, Sulo Tuorila, Uljas Vikström ja Vieno Zlobina. Tässä joukossa ovat Salli Lundin "novellit" jääneet turhan vähälle huomiolle.
Salli Lund alkoi kirjoittaa runoja jo ennen vainovuosia, ensimmäinen kokoelma ilmestyi vuonna 1950. Aviomies Väinö ja kaksi tytärtä kuolivat evakkotaipaleella, Salli itse vuonna 1979.
Salli Lund: Taipaleita. Kaksi novellia. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1975. 120 s.
Kirjoitus julkaistaan ensi kerran tällä palstalla 27.10.2019.
Teoksen puhuttelevan kansikuvan ja muun kuvituksen on tehnyt Oleg Tšumak.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti