lauantai 25. tammikuuta 2014

Immanuel Kantin kaupunki nykyajassa

Kustantamo Liken kirjasarja "sankarimatkailusta" on tuottanut monta tuoretta ja uutta tietoa antavaa opasta varsinkin vähemmän koluttuihin kaupunkeihin.

Myös Jukka Mallisen vuoden 2008 lopulla ilmestynyt Sankarimatkailijan Kaliningrad on tällainen kirja, vaikka jotkut sen tiedot ovat runsaassa viidessä vuodessa tietenkin vanhentuneet. Näinhän käy monille kirjoille. Mutta on olemassa iternet: asioita voi tarkistaa sieltä, ja yllätykseksi tästä alueesta Liettuan ja Puolan kainalossa löytyy netistä tietoa myös esimerkiksi englanniksi, jopa suomeksi.

Itse kaupunki Kaliningrad (kesään 1946 saakka Königsberg) on erikoinen jo historiansa vuoksi. Koko alue on entistä Itä-Preussia, siis Saksaa. Toisen maailmansodan aiheuttamat muutokset on Mallisen kirjassa kerrottu tiiviisti niin, että historian päälinjoista ei jää epäselvää.
Mallinen tarjoaa tietoa myös alueen muista kaupungeista.
 
Sitä Mallinen ei voinut tietää, että tammikuussa 2014 Kaliningradin kaupungissa alkoi sen keskustaa koskeva suurprojekti. Se on jopa maailman mittaluokassa ainutlaatuinen, sillä harvalla kaupungilla on keskustassaan noin 50 hehtaarin alue, jonne nyt voidaan suunnitella "mitä vain".

Alue on kaavoitettu työnimellä "Kaupungin sydän". Ideana on, että aluetta kehitetään pitäen silmällä pääasiassa vapaa-ajan käytön tarpeita sekä historiallinen kehys. Alue rajoittuu muun muassa tuomiokirkkoon (joka rakennettiin 1300-luvulla ja joka on näyttävin saksalaisajalta säilynyt rakennus). Königsbergissä lähes koko elämänsä vaikuttanut filosofi Immanuel Kant, joka on haudattu tuomiokirkon viereen, on otettava alueen suunnittelussa huomioon.

Kant, jonka merkitys kaupungille käy hyvin selville Mallisen oppaasta, on muutenkin ajankohtainen. Vihdoinkin, pitkällisten tutkimusten ja riitelyn jälkeen Kaliningradin kuvernööri Nikolai Tsukanov kertoi tammikuussa, että niin sanottu Pastorin talo, jossa Kant tutkijoiden mukaan toimi kotiopettajana, varataan tulevan Kant-museon käyttöön.

Kaliningradista voi siis löytää, liittoutuneiden vuonna 1944 tekemistä massiivisista ilmapommituksista huolimatta, varsin paljon vanhaa. Mutta siellä voi tavata paljon uutta, ja osaan siitä pääsee käsiksi vaikkapa tämän matkaoppaan avulla. Vuoden 2008 jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon.

Erikoislaatuinen, Venäjän maarajojen ulkopuolella sijaitseva, noin 193 kertaa 110 kilometriä kokoinen alue tarjoaa luonnonnähtävyyksiä, joita on vaikea löytää muualta. Alue on edelleen maailman suurin luonnosta löytyvän meripihkan tuottaja ja viejä. Rahaa tuntuu olevan muutenkin erilaiseen kehitystyöhön.


Jukka Mallinen: Sankarimatkailijan Kaliningrad. Like 2008, 214 s.

Julkaistaan ensimmäisen kerran tällä palstalla 25.1.2014.

Kaliningradskaja Pravdan artikkeli 24.1.2014 suunnittelukilpailusta "Kaupungin sydän".

Kaliningradin alueen viralliset www-sivut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti